Urho Kekkonen ja pakolaispolitiikka

Mikään asia ei tällä hetkellä jaa Suomea voimakkaammin kahtia kuin maahanmuuttopolitiikka. Itse asiassa ei voida enää edes puhua kahtiajaosta, sillä maahanmuuttokriittisten osuus on turvonnut ylivoimaiseksi.   

Emma Kari (vihr.), Eva Biaudet (r.), Li Andersson (vas.) ja Erkki Tuomioja (sd.) vaativat perjantaisessa toimenpidealoitteessaan hallitusta ryhtymään toimiin Suomen pakolaiskiintiön moninkertaistamiseksi. Biaudet ja Andersson ovat jo pitemmän aikaa asustelleet Aikuisten Muumimaailmassa; Kari ja Tuomioja nähtävästi suunnittelevat sinne muuttoa. Wikipediassa Karin kerrotaan olevan tietokirjailija – väite, joka saattaisi loukata oikeita tietokirjailijoita. Tuomiojan naiiviuden ja ikääntymisen kombinaatio on johtanut siihen, että helppoheikit ja aktivistit vedättävät häntä kuin viiden litran kuoriämpäriä. Viimeisin esimerkki oli lelumies Rami Adham.

Edellä mainitun kansanedustajakvartetin perimmäisin tavoite lienee poliittisten irtopisteiden keräily kukkahatuilta, kettutytöiltä ja ituhipeiltä. Sillä, kuinka realistisia tavoitteet pakolaiskiintiön moninkertaistamisesta ovat, ei ole mitään merkitystä. Anderssonisteja vievät tunteet, ei järki.

Urho Kekkonen suhtautui pakolaisasioihin varsin rationaalisesti. Vilho Annala ja 13 muuta kansanedustajaa olivat hallituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi esittäneet mm. seuraavat kysymykset:

”Pitääkö hallitus mainittujen pakolaisten oloa maassa suotavana, ellei niin mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pakolaisten poistumiseksi Suomesta?”

Näin vastasi sisäasianministeri Kekkonen Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 1939:

”Kuten edelläolevat [sic] luvut osoittavat, on kyselyssä tarkoitettujen pakolaisten lukumäärä Suomessa suhteellisen vähäinen, mikä johtuu siitä, että Hallitus on ajoissa ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, ettei Keski-Euroopan pakolaisvirta pääsisi suuntautumaan maahamme… Hallituksen tarkoituksena on luonnollisesti kuitenkin rikkomatta valtiollista turvapaikkaoikeutta koskevia kansainvälisiä tapoja, jatkuvasti estää pakolaisten joukkosiirtymiset, mikä ei merkitse sitä, etteikö maahantulolupia voitaisi yksityistapauksissa myöntää… Hallitus katsoo hoitaneensa arkaluontoisen pakolaiskysymyksen tavalla, jossa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon inhimillisyyden vaatimukset, mutta samalla pidetty tehokasta huolta siitä, että pakolaisten maahantulo ei pääse vaikuttamaan haitallisesti omiin oloihimme [lihavoinnit ja alleviivaus lisätty].”

Lelumies ja naiivit kukkahatut

”Päivän huimin uutinen on, että Rami Adham, Syyrian "lelusalakuljettaja" ja toivon tuoja, on liittynyt @Demarit:n jäseneksi, tervetuloa! <3”.

Näin uutisoi ”SDP:n tiedottaja, mediatyöläinen, kahvin hevijuuseri ja oman elämänsä kissanainen” Emilia Tervonen Twitterissä 3.10. Runsas kahvinjuonti ei ole ainakaan vaikuttanut positiivisesti Tervosen kognitiivisiin kykyihin. 

Kissanainen? Onko se läheistä sukua kettutytölle? Onneksi sentään oman elämänsä kissanainen, eikä naapurin Reiskan. Kognitiivisten harhojen pitää olla jo varsin voimakkaita, jos luulee elävänsä jonkun muun elämää. Toisaalta jos kutsuu Rami Adhamia ”toivon tuojaksi”, niin aivotoimintojen osalta peli on jo menetetty.

Näin Adhamia ohimennen eräillä messuilla muutama vuosi takaperin. Onneksi pääkopan sisällä kulkee aina biologinen bullshit detector; oli siis helppo todeta siltä seisomalta, että koko ukko on ihan feikki. Jenkkityyliin voisi todeta: That's my gut feeling. My 23 years in the business.

Mutta ei hätää, sillä Rami on todellisuudessa ihan ok. Hän nimittäin kirjoittaa Facebook-seinällään, että "[p]ahinta tässä mediamyrskyssä on se, että suurin kärsijä on syyrialainen hädänalainen lapsi, jos toimintamme tämän takia vaikeutuu."

Nyt kaikki keppihevosella ratsastavat pellet auttamaan, etteivät "natsisiat" pääse puuttumaan Adhamin tekemisiin.

Muslimikavereiden määrä lisääntynyt Facebookissa

Kirjoitin muslimeista kriittisen sävyyn viime viikolla blogissani. Tämän jälkeen muslimikavereideni määrä on lisääntynyt Facebookissa. Toivottavasti tämä kielii siitä, että ns. maltillisia muslimeita on oikeasti olemassa. Jään seuraamaan tilannetta. Ainakaan vielä eivät ole pommit paukkuneet Mannisresidenssissä. :-)

Anderssonistit ja Muumimaailma

“Nothing in all the world is more dangerous than sincere ignorance and conscientious stupidity.” -- Martin Luther King, Jr.

Joskus kuulee sanottavan, että ”hyvät ihmiset” ovat maailman vaarallisimpia ihmisiä. Tietyllä tapaa tämä väite on totta. Kokenut liiketoimintapsykologian konsultti Jane Clark on luokitellut poliitikot erilaisiin ryhmiin toimintatapojensa perusteella. Yhteen ryhmään kuuluvat naiivit poliitikot – he haluavat kaikille hyvää, mutta eivät tajua maailman menosta höykäsen pöläystä. Kutsutaan tällaisia ihmisiä vaikkapa anderssonisteiksi. He ovat aktivisteja, eivät realisteja. Anderssonistit elävät aikuisten Muumimaailmassa, eivät Suomen tasavallassa. Muumimaailma sijaitsee punavihreän kuplan ytimessä. Anderssonisteilla ei ole mitään hajua tulosvastuusta. Kun shakin norjalainen maailmanmestari Magnus Carlsen analysoi juontajan kanssa erään meneillä olevan pelin asemaa, hän naurahtaen totesi, että on paljon helpompaa uhrata muiden nappuloita. Anderssonistit ovat etulinjassa uhraamassa muiden rahoja maailman ”pelastamiseksi”.

Mikään kansakunta ei ole koskaan vaurastunut ilman kovaa työtä ja yrittäjyyttä. Darwinin evoluutioteoriaa on kuvattu tautologian huipentumaksi – vain ja ainoastaan eloon jääneet jäävät eloon. Eloonjäämiseen liittyy tärkeä piirre, jota harvemmin korostetaan riittävästi. Eloonjääminen on epätoivoisen vaikeaa. Varhaisia ihmisiä voidaan pitää varsin epätoivoisina, sillä hätä toimi usein toiminnan motiivina. Epätoivon paineesta syntyy tehokkuus.  Neurotieteen ja psykiatrian professori Read Montague määritellee tehokkuuden seuraavasti: paras pitkän aikavälin tuotto pienimmälle välittömälle panokselle.

Epätoivon vallassa muutumme selvästi tehokkaammiksi ja luovemmiksi. Kun olosuhteet sanelevat, että meidän on aivan pakko löytää ongelmaan ratkaisu, otamme kaikki keinot käyttöön. Epätoivo siis toimii keksintöjen äidin roolissa. Pienyrittäjät ovat usein alkutaipaleella epätoivoisia, mutta sen luoma paine pakottaa heidät löytämään ongelmiin ratkaisuja. Samaan aikaan anderssonistit keskittyvät taivaanrannaan maalailuun.    

Onko muslimi aina muslimi vaikka voissa paistaisi?

Provosoiva otsikko? Kyllä, ihan tarkoituksella. Tavoitteenani oli provosoida sinut lukemaan tämä kirjoitus.

Suomen rikoslaki määrittelee kiihottamisen kansanryhmää vastaan seuraavasti:

”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Käsitteet ”solvaus” ja ”panettelu” ovat varsin tulkinnanvaraisia, mutta lain esitöiden mukaan tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.

Näin ollen on selvää, että perusteltua kritiikkiä saa – ja pitääkin - esittää. Totuuden nimissä tulenarkojakin asioita on pystyttävä arvioimaan objektiivisesti.

Tutkijat Juntunen ja Creutz ovat viime aikoina antaneet julkisuuteen runsaasi islammyönteisiä kommentteja. Esimerkkinä mainittakoon seuraava YLE:n sivustolta lainattu kommentti:

”PEW-instituutin laaja kyselytutkimus vuodelta 2008 osoittaa, että miltei 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista muslimeista Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa katsoo, että siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa ei voi oikeuttaa missään olosuhteissa. Uskonnolliset muslimit olivat jopa taipuvaisempia tuomitsemaan väkivallan kuin maallistuneet muslimit, kertovat Juntunen ja Creutz.”

Tällaisten ”kyselytutkimusten” todistusarvo on olematon. Kukapa Ranskassa, Saksassa tai Britanniassa asuva muslimi haluaisi tarkoituksella tahrata omiensa mainetta – ennakkoluuloja on varmasti ilmassa jo ihan riittämiin.

Vastikään HS uutisoi, kuinka tiuha verkko Suojelupoliisilla (Supo) on radikalisoituneiden suomalaisten musliminuorten ja heidän lähipiiriensä ympärillä. Todennäköisesti jokainen ei-muslimi suomalainen otti tämän tiedon ilolla vastaan. Mutta ilon aiheet loppuivat lyhyeen. HS:n toimittaja näyttäisi sokeasti uskoneen Juntusen ja kumppaneiden vihjauksen siitä, että Supo on ylimitoittanut toimenpiteensä radikalisoituneiden suomalaisten musliminuorten ja heidän lähipiiriensä osalta. Juntunen ym. sentään rehellisesti myöntävät, että heillä ei ole ollut aikomustakaan arvioida, kuinka totuudenmukainen ja perusteltu haastateltujen näkemys Supon toiminnasta on.

Juntusen ym. ”tutkimus” sisältää nipun retoriikalla kuorrutettuja huhupuheita, kun taas Koraanin sisältö on luotettavasti toteen näytetty. Muslimeille Koraani on äärimmäisen tärkeä teos. Esimerkiksi Pohjois-Suomen Islamilainen Yhdyskunta kertoo nettisivullaan, että heidän päämääränä on Allahin mieltymys pyrkimällä edistämään Islamia, kehittämään Muslimiyhteisöä ja hyödyttämään yhteiskuntaa. Lisäksi sivulla todetaan, että ”[j]ärjestö seuraa aina Koraania ja Sunnaa, kuin myös Islamilaista Shariaa, tehdessä päätöksiä ja laatiessa käytäntöjä ja toimintatapoja [lihavointi lisätty].”  Pidetään siis mielessä, että Pohjois-Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan jäsenet noudattavat aina Koraania, Sunnaa ja Shariaa.

Meille kerrotaan toistuvasti, että nykyisten muslimien selvä enemmistö elää vakivallatonta elämää. Koraanista tosiaan löytyy sekä rauhaisia että sotaisia säikeitä. Tämän ristiriidan ohittamiseksi islaminoppineet ovat kehittäneet abrogaation eli lain täydellisen kumoamisen periaatteen, jonka mukaan myöhemmät tekstit voittavat aikaisemmat. Valitettava tosiasia on se, että Koraanin rauhanomaiset katkelmat ovat valtaosin varhaisia ja peräisin Mohammedin Mekan kaudelta. Sotaisat säikeet taas ovat enimmäkseen myöhäisempiä ja ajalta, jolloin Mohammed oli paennut Medinaan.

Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että Supon ”tiuha verkko” on laskettu juuri oikeisiin vesiin. Jos Suomessa tapahtuisi terrori-isku, kuinkahan moni valittaisi Supon alimitoitetuista toimenpiteistä? 

Tervetuloa uuteen blogiini!

Yksi politiikan keskisimmistä tehtävistä on luoda toivoa. Toivon ei kuitenkaan pitäisi perustua hatusta vedettyyn ”mutuiluun”, vaan sen pitäisi perustua saatavilla olevien faktojen objektiiviseen kokonaisarviointiin. Tällä rakennetaan luottamus, jonka kestävyys edellyttää  johdonmukaisia ja vastuullisia tekoja.

Sana politiikka juontuu klassisen kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". Usein politiikka määritellään yhteisten asioiden hoitamiseksi. Pätevältä poliitikolta vaaditaan ennen kaikkea järjestelmien tuntemusta, erinomaista yleissivistystä, kokonaisuuksien hahmottamiskykyä ja henkistä selkärankaa.

Tervetuloa blogini lukijaksi!